Turha päiväkö?

Nelisen tuntia oli tänään aikaa tehdä tuota vaatetta. Ja mitä sain aikaiseksi?

Noh. Ratkoin sovitusvetoketjun irti ja kappaleet erilleen toisistaan. Piirtelin tussilla viivoja niihin sovituskappaleisiin, odottelin, höpöttelin, silppusin silkkipaperia, piirtelin kaavat, täsmensin kaavat, leikkasin kaavat, kuosittelin kaavat...

Eli en saanut oikeastaan mitään kovin mainittavaa aikaan. Käytiin opettajan kanssa läpi viivapiirroksia ja rakenteiden poikkileikkauskuvia. Työjärjestystä arvoimme myös, ja tulipahan huomattua että sekin on aikas tärkeä osa-alue vaatteen rakentamisessa. Muuten tulisi varmaan lähinnä kyseltyä opettajalta, että mitäs seuraavaksi. Nyt kun on paperilla listattuna, että ensin ommellaan se ja se sauma, niin osaa edetä hommassa paljon itsenäisemmin.

Huomenna kauppaan ostoksille, tarttis löytää sopiva, joustava kangas varjolistan tekemiseen, vinonauhaa, sopiva vetoketju, muoviluuta ja sirkkarenkaita.

Luista tulikin mieleeni, että päätin tänään sitä rakennetta miettiessä, että luitan tuon topin sekä tukevalla muoviluulla, että metallisella spiraaliluulla. Muoviluut laitan vetoketjun ja nyörityksen viereen ja sitä spiraalia sitten kaarevampiin kohtiin (jokaiseen saumaan tulee siis luu, yhteensä 10 kpl koko toppiin). Esimerkiksi tuohon eteen, rinnan päälle tuleva sauma on sen verran kaareva, että siihen olisi silkka mahdottomuus edes saada tuota muoviluuta taivutettua. Spiraali taas taipuu myös sivuttaissuunnassa, joten se käy siihen erittäin hyvin.